Ystävänpäivä meni, mutta hempeily jatkuu. Piparminttuisia, raikkaita karkkeja voi tarjoilla häissä tai muissa juhlissa, varsinkin jos tietää että sokeria kaihtavia vieraita on tulossa. Toki nämä tavallista terveellisemmät namit sopivat sulostuttamaan ihan arkistakin päivää.
Sydämenmuotoiset karkit värjätään vaaleanpunaisiksi punajuurimehulla. Maustamisessa ei käytetäkään mitään aromeja: pirteää makua antaa aito piparminttuöljy. Karkkimassa sidotaan yllätyksellisesti tuorejuustolla. Se ei maistu juuri ollenkaan lopputuloksessa.
|
Ravintoarvot | Proteiini | Rasva | Hiilihydraatit | kcal |
Yhteensä: | 1.1 g | 9.0 g | 1.4 g | 114 kcal |
Per karkki, jos yhteensä 12 karkkia: | 0.1 g | 0.8 g | 0.1 g | 9 kcal |
Per karkki, jos yhteensä 24 karkkia: | hiven | 0.4 g | 0.1 g | 5 kcal |
Per karkki, jos yhteensä 36 karkkia: | hiven | 0.3 g | hiven | 3 kcal |
Per karkki, jos yhteensä 48 karkkia: | hiven | 0.2 g | hiven | 2 kcal |
(Ei suklaakuorrutusta.)
Ravintoarvot | Proteiini | Rasva | Hiilihydraatit | kcal |
Yhteensä: | 8.4 g | 55.3 g | 17.5 g | 624 kcal |
Per karkki, jos yhteensä 12 karkkia: | 0.7 g | 4.6 g | 1.5 g | 52 kcal |
Per karkki, jos yhteensä 24 karkkia: | 0.3 g | 2.3 g | 0.7 g | 26 kcal |
Per karkki, jos yhteensä 36 karkkia: | 0.2 g | 1.5 g | 0.5 g | 17 kcal |
Per karkki, jos yhteensä 48 karkkia: | 0.2 g | 1.2 g | 0.4 g | 13 kcal |
(85 g Maraboun 86-prosenttista tummaa suklaata käytetty kuorruttamiseen.)
Vinkkejä sokerittomien karkkien tekoon
Nämä ovat kohtalaisen kovia karkkeja, mutta enemmän jauhoisen kovia kuin mitään kivikovia hampaanrikkojia. Karkeista saa helposti pehmeähköjäkin vähentämällä makeutteen määrää, mutta tällöin täytyy muistaa, että liian pehmeä massa tarttuu muotteihin kiinni, jos semmoisia käyttää.
Näiden karkkien makeutteeksi käy parhaiten Karppitomusokeri. Sitä saa tilaamalla YesDelistä, mutta onpa sitä alkanut näkyä luontaistuotekaupoissa sekä Punnitse & Säästä -kaupoissakin.
Karppitomusokeri sulaa kuumentamattomiin jälkiruokiin täydellisesti eikä jää tuntumaan kiteisen hiekkaiselta kuten esimerkiksi toinen Suomessa suosittu vaihtoehto ja entinen suosikkini, SukrinMelis. Enää en SukrinMelisiä suosittele: paitsi että se ei liukene kunnolla kuumentamattomiin herkkuihin, siinä on myös paljon enemmän erytritolille tyypillistä viileää makua kuin Karppitomusokerissa. Heh, tulipas mainospuhe Karppitomusokerin puolesta, mutta kun se nyt vain sattuu olemaan tämän hetken paras makeute.
Biottan punajuurimehua saa isoista ruokakaupoista ja luontaistuotekaupoista. Jos ei ko. mehua satu löytämään, sen tilalla voi käyttää itselingottua punajuurimehua tai kypsää punajuurta soseutettuna. Punajuurimehua tarvitaan vain todella pieni määrä värjäämään koko karkkimassa.
Toki muitakin värejä voi käyttää, mutta kaupat — myös netin hyvin varustetut leipomistarvikekaupat — ovat pullollaan keinotekoisia värejä, enkä mitenkään halua suositella niitä. En nää mitään hohdokasta siinä, että ostetaan valmiita tai puolivalmiita keinotekoisia värejä, tai niillä värjättyjä massoja tai koristeita. Eihän siinä edes ole mitään haastetta!
No, kukin tyylillään, mutta minä en atsovärisotkuja ja glukoosi-fruktoosikökköä osta. Paitsi vahingossa Confetista, koska eivät olleet kunnolla merkinneet, että tavara sisältää atsovärejä. Kun valitin asiasta, kysyivät osoitteen ja tilinumeron koska halusivat hyvittää asian, mutta eipä vain ole mitään kuulunut. Että kiitos vain tyhjästä.
Voisin tässä purnata varsinkin suomalaisten ja joidenkin ulkomaalaisten verkkokauppojen ylimielisyydestä ja asiakkaiden halveksunnasta pienen romaanin verran, mutta taidan jättää sikseen. Muille asiakkaille tympeys ja väärät tuotteet näyttävät olevan ihan ok, ja taidankin olla poikkeus vaatiessani laatua, oikeita tuotteita ja palvelua.
Mutta vihdoinkin takaisin asiaan. Jos piparmintun mausta ei pidä, piparminttuöljyn tilalla voi käyttää jotain muutakin makuainetta. Homma on vain niin, että piparminttu peittää kivasti alleen makeutteen viileää makua. Oikeastaan piparmintun viileys sopii yhteen mahtavan mainiosti makeutteen viileän maun kanssa. Suosittelen käyttämään nimenomaan piparminttuöljyä, enkä piparminttuaromia. Öljyä tarvitaan vain pisara tai korkeintaan kaksi, piparminttuaromia puolesta teelusikallisesta teelusikalliseen. Eikä piparminttuaromin makumaailma edes ole kovin kaksinen.
Kannattaa myös muistaa, että mitä enemmän nestettä käyttää — olipa se sitten väri- tai makuainetta — sitä enemmän Karppitomusokeria tarvitaan, jotta massasta tulee tarpeeksi jämäkkää. Puolella teelusikallisella nestettä on jo melkoinen vaikutus.
Tällä reseptillä ei tule kovin isoa namimäärää. Olen tottunut siihen, että karpatessa makeaa ei tee mieli mitenkään paljon. Toisekseen, makeutusaineet ovat sen verran kalliita, että eipä niitä kiloittain raaskisikaan käyttää. Jos karkkeja kuitenkin tarvitsee paljon vaikka isoihin juhliin, ainesten määrät kannattaa tuplata tai triplata.
Karkeista muuten kannattaa tehdä aika pienikokoisia. Ensinnäkin ne pysyvät paremmin koossa, ja toisekseen namien maku on niin voimakas, että ei suurimmankaan piparminttuhirmun tee varmaankaan mieli syödä jättikokoista karkkia.
Ja koska näiden karamellien maku on aika jyty, namuset on hyvä kuorruttaa tummalla suklaalla. Tumman suklaan ja piparmintun yhdistelmä on luonnollisesti taivaallinen. Suklaa taltuttaa ätäkkää piparminttua ja peittääpä se mahdolliset karkkien pinnalla olevat halkeamatkin, jos semmoisia on päässyt syntymään.
Jos karkkeja on tekemässä juhliin tai muuten vieraille tarjottavaksi, niiden tekoa kannattaa harjoitella. Karkkimassaan on saatava juuri oikea koostumus, jotta se on tarpeeksi jämäkkää muttei liian kuivaa.
Karkkeja voi tehdä kolmella eri tavalla. Helpoin tapa on ottaa massasta pieniä pallosia ja litistää ne haarukalla litteiksi.
Toiseksi haastavin tapa on pyöritellä massasta otetut pallot Karppitomusokerissa ja painella ne muovisiin suklaamuotteihin. Karkkien annetaan kovettua pakastimessa, ja jäisinä ne on helppo poistaa muoteista.
Haastavin ja aikaa vievin tapa tehdä karkit on kaulia massa ja ottaa siitä pienellä muotilla sydämiä tai muita kuvioita.
Katsotaanpa karkkien tekoa tarkemmin.
Kaikki ainekset koossa, massan teko voi alkaa.
Tuorejuusto, piparminttuöljy ja punajuurimehu laitetaan pieneen kulhoon.
Ainekset sekoitetaan lusikalla.
Karppitomusokeri sihdataan. Makeutetta lisätään 0,5 dl kerrallaan…
…ja sekoitetaan hyvin jokaisen lisäyksen jälkeen.
Kun seos on niin paksua ettei sitä voi enää sekoittaa lusikalla, otetaan puhtaat kädet apuun ja vaivataan massaa. Samalla lisätään vähitellen makeutetta kunnes massa on kuin muovailuvahaa. Massaa siis tulisi olla helppo muotoilla, sen ei tulisi olla tahmeaa eikä toisaalta liian halkeilevaa.
Massasta otetaan pikkuruisia palloja.
Helpoin ja nopein tapa tehdä karkit on siis laittaa palloset leivinpaperille ja litistää ne haarukalla. Haarukan voi dipata Karppitomusokeriin ennen litistämistä, jottei haarukka tartu kiinni karkkiin. Karkit voi myös litistää sormenpäilläkin. Lihanuijasta muuten tulee kiva ristikkokuvio karkin pintaan, joten sitäkin voi käyttää litistämiseen.
Karkit voi myös tehdä muovisissa suklaamuoteissa, jolloin niistä tulee todella nättejä.
Massasta otettu pallonen pyöritellään hyvin Karppitomusokerissa. (Heh, kirjoitin aluksi vahingossa “Karkkitomusokeri”.) Karppitomusokeri estää massan tarttumisen kiinni muottiin.
Karppitomusokerissa pyöritelty karkkimassapallonen painellaan nätisti muotin koloseen.
Homma toistetaan, kunnes muotti on täysi. Muotti karkkeineen laitetaan pakastimeen ainakin pariksi tunniksi.
Parin tunnin päästä tai vaikkapa seuraavana päivänä muotti otetaan pakastimesta…
…ja sen kummempia aikailematta painetaan kolosten pohjia kevyesti, jolloin karkit tipahtavat näpsäkästi pois kolosistaan.
Vielä enemmän haastetta kaipaava voi kaulia massan levyksi leivinpaperin päällä ja ottaa massasta pienellä muotilla kuvioita.
Massan päälle on hyvä sirotella ennen kaulimista Karppitomusokeria…
…ja levittää se kevyesti sormin, jottei kaulin tartu kiinni massaan. Silikoninen kaulin muuten toimii parhaiten.
Massaa ei kannata kaulia liian ohueksi, muuten kuvioista tulee liian hauraita eikä niitä edes saa leivinpaperista irti rikkomatta niitä. 4 mm tuntui olevan ihanteellinen massalevyn paksuus.
Sitten vain sydämiä tai muita kuvioita ottamaan, aivan kuin piparkakku- tai keksitaikinasta.
Millä tahansa tavalla karkit tekekään, karkit kannattaa laittaa kovettumaan pakastimeen ainakin pariksi tunniksi. Valmiita nameja voi säilyttää pakastimessa tai jääkaapissa. Jos karkeista haluaa kovia eikä niitä halua kuorruttaa suklaalla, karkit voi jättää huoneenlämpöön pakastimesta ottamisen jälkeen.
Suosittelen kuitenkin ehdottomasti karkkien kuorruttamista tummalla suklaalla. Lisään tummaan suklaaseen hieman kookosöljyä, niin temperointia ei tarvitse tehdä ollenkaan. Pinnasta tulee nätin tasainen.
Reseptin kehittelystä
Tämän reseptin idea on saatu perinteisistä amerikkalaisista karamelleista, joita tarjotaan varsinkin häissä. Idea on loistava ja yksinkertainen: karkkeihin käytetään tuorejuustoa, tomusokeria ja piparminttuaromia tai -öljyä. Usein karkkimassa värjätään vaaleanpunaiseksi elintarvikevärillä.
Koska sokeri tai elintarvikeväri ei kuulu minun ruokavaliooni, halusin korvata tomusokerin Karppitomusokerilla ja elintarvikevärin jollain luonnollisemmalla: punajuurimehulla. Ainakin halusin kokeilla, antaako punajuurimehu tarpeeksi vahvan värin. Antoihan se, minkä kokeilujeni perusteella sain selville.
Löysin Allrecipes-sivustolta pari mielenkiintoista piparminttukarkkireseptiä, tämmöisen ja tämmöisen. Koska en aiemmin ole tuorejuustoa käyttänyt karkinteossa, ajattelin ensin kokeilla tavallista tomusokeria. Se toimi muuten hyvin, mutta massa jäi liian pehmeäksi ja karkit jumittuivat kiinni käyttämiini sydänmuotteihin. Ei auttanut, vaikka muotit olivat olleet pakastimessa. Jouduin kaapimaan kaiken massan pois lusikalla.
Seuraavan kokeilun tein Karppitomusokerin kanssa. Lisäsin makeutetta reilusti ja vaivasin massaa jokaisen lisäyksen jälkeen, kunnes massa oli aivan kuin muovailuvahaa.
Olin myös lukenut kommentteja, että karkkimassasta otetut palaset kannattaa pyöritellä sokerissa ennen niiden painamista muottiin. Toivoin Karppitomusokerin toimivan tässä.
Lopputulos olikin loistava. Seuraavana päivänä otin muotit pakastimesta ja karkit pomppasivat pois paikoiltaan kuin itsestään, kun käänsin muotin ylösalaisin.
Kokeilin vielä kaulia massaa ja ottaa siitä muoteilla erilaisia kuvioita. Lopputulos oli loistava. Olin todella yllättynyt, että karkkimassa toimi niinkin monipuolisesti. Makukin oli todella raikas, piparminttuöljy on aivan ehdoton mauste näihin karkkeihin.
Vinkkejä variointiin
Jos piparmintun makuun ei ole erityisemmin viehtynyt, sen voi toki korvata jollain muulla makuaineella. Kuten jo aiemmin mainitsinkin, piparmintun hyvä puoli on se, että pirteä maku peittää alleen Karppitomusokerin erytritolin viileää makua. Piparminttuöljyä myös tarvitsee vain tipan tai pari. Kaupan aromeja täytyy käyttää väistämättä teelusikallisen verran. Jos muita öljymäisiä makuaineita löytää, niin toki niitäkin voi kokeilla. Eteeristen öljyjen kanssa kannattaa olla varovainen, kaikki öljyt eivät sovi syötäviksi.
1 tl vaniljauutetta sopii myös maustamaan näitä karkkeja joko piparminttuöljyn rinnalla tai ihan pelkästään. Kannattaa varautua siihen, että erytritolin viileys puskee läpi, jos vanilja on ainut lisätty makuaine.
Juuri äsken tuli mieleeni, että sitruuna-aromi voisi myös sopia hyvin näihin nameihin. Täytyypä kokeilla ensi kerralla.
Olette muuten varmaan huomanneet, että tässä blogissa on ollut viime aikoina hiljaista. Olen keskittynyt englanninkieliseen blogiini ja sen Facebook-sivuihin, joilla tällä hetkellä on 28 000 fania. Minulta on myös tulossa maaliskuussa pieni reseptikirja, tosin Kindle-kirjana. Hommaa siis riittää. Kirjoittelen kuitenkin tännekin blogiin aina kun ehdin.
Leave a Reply